VV VINKIT

Kaikkea valo- ja videokuvaamisesta blogimaiseen tyyliin.

VV Vinkkien synty

8. huhtikuuta 2024

Saan ajoittain kyselyjä kuvaamisesta ja tekniikasta sekä vinkkipyyntöjä. Koska kysyntää tuntuu olevan niin VESTIGEVISIONS vastaa. Ajattelin tehdä vinkeistä kokonaan oman sarjansa, VV Vinkit, jossa jaan vinkkejä, esittelen valo- ja videokuvaamiseen liittyvää kalustoa ja sanastoa sekä opetan perusteita ja edistyneempää kuvaamista esimerkiksi salamakuvaamisesta. Miksei joskus editoinnista tai muusta sellaisesta, jos kysyntää on.

Pidän välillä somessa stoorien puolella kyselyjä, että millaisesta haluatte seuraaviksi kuulla ja pääsettekin osallistumaan sisällön tuottamiseen osallistumalla kyselyihin. Teillehän tätä tehdään.

Päätin, että tälläinen on hyvä aloittaa lyhyesti perusteista, mikä on suljinaika ja mikä taasen aukko, ISO herkkyys tai polttoväli ja mihin ne vaikuttavat. Kamera ja sen säädöt voivat olla täyttä hepreaa asiasta tietämättömille ja siten alkuun ylitsepääsemättömän oloista. Kun tiedetään mikä perussäätö on mikäkin ja mihin ne vaikuttavat niin voidaan edetä taas pidemmälle. Aloitettiin sarja tietoiskulla suljinajoista ja mihin niiden säätäminen vaikuttaa. Seuraavaksi vastaavanlainen on tulossa ISO herkkyyksistä.Kukin infoisku varmasti herättää enemmän kysymyksiä kuin mihin ne vastaavat, joten kysykää ihmeessä kunkin videon/postauksen yhteydessä kommenteissa heränneet kysymykset. Vastaan niihin siellä ja näin ne jäävät muillekin näkyville ja avuksi.

Videomateriaalin löytää myös Youtuben puolelta ja sinne etenkin mahdolliset pidemmät videot sitten tulevaisuudessa tulevat. Ota siis Youtubenkin puoli haltuun.

Nyt kannattaa tästä vinkata kaverillekin, jota valo- ja videokuvaaminen kiinnostaa. Nyt on hyvä sauma oppia taltioimaan ympärillä olevaa paremmin talteen omaksi ja muiden iloksi ja kehittymään kuvataltioinnissa.

Puhelimen kamerasovelluksellakin löytyy usein manuaali/pro -kuvaustilat, johon nämä tulevat vinkit, neuvot ja ohjeet ym. pätevät hyvin. Varsinaisen kameran puute ei ole mikään este uuden oppimiselle ja kuvaamisessa kehittymiselle.

Tervetuloa mukaan!

Suljinajoista

4. huhtikuuta 2024

Tässä videossa heiluttelen kättäni eri suljinajoilla taltioituina. Kiinnitä huomio suljinaikaan sekä kämmeniin ja huomaat, että hitaammalla suljinajalla saadaan liike-epäterävyyttä ja siten luontaista liikkeen tuntua kuvaan.

Videossa hitaalla suljinajalla saadaan liike-epäterävyyttä ja erittäin hitailla suljinajoilla unenomaista liikettä. Nopealla suljinajalla saadaan vastaavasti liike ilmenemään terävästi.

Valokuvauksessa suljinaika toimii samoin, eli hitaammalla suljinajalla saadaan liikkeen tuntua valokuvaan ja nopeilla suljinajoilla saadaan liike pysäytettyä.
Kokeilepa pysäyttää reels puolivälissä ja tutkaile kämmeniä miltä näyttävät. Näet, että hitaammissa suljinajoissa kämmen ja käden liike näkyy valokuvanakin.

Suljinaikaa voidaan hyvin käyttää siis luovasti sen mukaan mitä halutaan saavuttaa ja millaista tarinaa halutaan kulloinkin kertoa.

Tiesitkö, että hitaampi suljinaika on meille ihmisille luontaisempaa katsoa. Voit testata sen jopa itsekin: heiluta samalla tavalla peilin edessä kättäsi ja kiinnitä siihen huomiota. Huomaat, että heiluttamassasi kädessäsi on liike-epäterävyyttä.

Suljinajoista ja kuvataajuuksista voisi puhua enemmänkin, mutta jätetään se toiseen kertaan.

T. Tuomas

ISO Herkkyyksistä

10. huhtikuuta 2024

Tällä videolla näet esimerkkinä neljä erilaista ISO herkkyysasetusta, 100, 800, 6400, 25600. Kerron tästä asetuksesta lyhyesti.

Videolla näet jokaisen ISO herkkyyden kohdalla suurennetun otoksen kyseisestä videosta, jotta näet paremmin herkkyyden muutoksen vaikutuksen ja millaiseksi kohina muuttuu. Laajemmassa video-osuudessa taasen käy paremmin ilmi saturaation muutokset kunkin herkkyyden osalta. Muutos on selkein korkeimmalla videon arvolla 25600.

ISO herkkyys on yksi kolmesta asetuksesta, jolla säädetään kuvan ja videon valotusta. Muita asetuksia ISO arvon lisäksi ovat aukon ja suljinajan säädöt. Näiden kolmen välisillä suhteilla määritetään kuvan valotus ja luovat ominaisuudet, esimerkiksi suuren aukon ja siten kauniin taustan pehmennyksen vahvuus.

Hämärässä herkkytttä kannattaa korottaa, jotta pystyt pitämään esimerkiksi suljinajan tarpeeksi nopeana, ettei kuvaan tule epäterävyyttä kameran liikkeestä käsivaralta kuvattaessa tai jos kohde vaatii tarpeeksi nopeaa suljinaikaa liikkeen pysäyttämiseksi.
Vastaavasti kirkkaassa valaistuksessa ei ole tarvetta vahvistaa kuvakennon herkkyyttä, jolloin kohina pysyy alhaisempana ja kuva ns. puhtaampana.

Kameran ISO herkkyyttä kasvattamalla vahvistat kuvakennon vastaanottamaa valosignaalia mutta samalla signaalin kohina kasvaa. Kohina on se kuvan rakeisuus mikä kasvaa mitä suurempaa herkkyyttä käytetään ja korkea herkkyys myös vähentää kuvanlaatua ja saturaatiota. Etenkin korkeilla herkkyyksillä kuvatessa kannattaa välttää alivalottamista, ellei se ole tarkoituksellista. Korkealla herkkyydellä alivalotetun kuvan ja videon valotuksen nosto editoidessa tuo kohinaa enemmän esiin. Kannattaa siis pyrkiä valottamaan kuva/video tarkoitusta vastaavalla tavalla oikein jo kuvatessa.

Tätä keinoa käytin käänteisenä tähän esimerkkivideoon saadakseni enemmän kohinaa esiin. Alivalotin videota ja nostin valotusta jälkikäteen ja näin sain paremmin kohinan esille.

-T-

Polttoväleistä.

18. huhtikuuta 2024

Tällä videolla näet neljän erilaisen polttovälin vaikutuksen kohteeseen ja taustaan sekä näiden väliseen suhteeseen. Havainnollistaakseni hyvin polttovälin vaikutuksen niin valitsin polttoväleiksi ultralaajan 14mm, laajan 35mm, lyhyen tele- eli kauko-objektiivin 85mm ja pitkän teleobjektiivin 200mm.

Usein objektiivia tai polttoväliä valitessa mietitään mitä kuva-alaan halutaan saada sisällytettyä. Joko halutaan saada mahdollisimman paljon mahdutettua ruutuun ja valitaan laajakulma, tai halutaan päästä lähelle kohdetta kaukaa käsin ja valitaan pitkä polttoväli.

Polttovälejä pystyy käyttämään luovasti hyödyksi paljon enemmän kun ajattelee niitä kompression kannalta. Eli kuinka paljon polttoväli joko venyttää kohteen ja taustan välistä eroa vai kuinka paljon se puristaa eli kompressoi taustaa kohdetta lähemmäksi. Tässä esimerkkivideossa halusin nimenomaan tuoda polttovälin tuon kompression kannalta esiin.

Puretaanpa hiukan niitä:

▶️ Ultralaajakulma eli 14mm venyttää taustaa kauemmaksi kohteesta. Ultralaajat polttovälit myös vääristävät kuvaa niiden ominaisella tavalla venyttää mittasuhteita. Kuten tässä näette mallin toistuvan luonnottomassa mittasuhteessa.

▶️ Laajakulma 35mm venyttää sekin taustaa kauemmaksi mallista mutta vähemmän. Ei vääristä kuvasuhdetta kuten tuo ultralaaja. Tämä on hyvä polttoväli kun halutaan sisällyttää kontekstin vuoksi esimerkiksi ympäristöä mallin tai kohteen lisäksi.

▶️ Lyhyt tele nk. potrettiobjektiivi 85mm puristaa taas hiukan taustaa lähemmäksi mallia eikä venytä kauemmaksi. Ei vääristä kuvan eikä mallin mittasuhteita yhtään vaan ne toistuvat luontaisina.

▶️ 200mm pitkä teleobjektiivi taas tuo taustan hyvin lähelle kohdetta eli puristaa / kompressoi kuvaa. Kohteen mittasuhteet toistuvat lähes luontaisina.

Kompression avulla voi ja kannattaa käyttää polttovälien ominaisuuksia hyödyksi. Jos kuvaat esim. kohdetta upeassa maisemassa ja sen sijaan, että valitsisit laajakulman mahduttaaksesi kaiken pienenä kuvaan, niin valitse pitkä polttoväli ja käytä sitä tuomaan sieltä maisemasta upea kohta lähemmäksi kohdettasi.

-T-

Aukkoarvo ja f/ -luvuista.

23. huhtikuuta 2024

Tällä esimerkkivideolla näet aukon vaikutuksen videon ja valokuvan syväterävyyteen kun tarkennus oli kohdistettu mallin kasvoihin. Syväterävyys on se osa kuvassa, joka on hyväksyttävän terävä muun osan liukuessa epäterävyyden puolelle.

Syvennytään videon neljään eri aukkoasetukseen:

➡️ Aukkoarvo on f/1.4, jolloin objektiivin fyysinen aukko on suuri ja syväterävyys on kapea. Malli ja hiukan penkin selkänojaa piirtyy terävänä taustan piirtyessä kauniisti epäterävänä.

➡️ f/4 objektiivin aukkoa on himmennetty eli pienennetty. Syväterävyysala on lisääntynyt mallin ja koko penkin ollessa terävä ja taustan piirtyessä selkeämmin ollessaan silti edelleen selvästi epäterävyyden puolella.

➡️ f/8 objektiivin aukkoa on himmennetty entisestään ja objektiivin fyysinen aukko on pieni. Suuri osa kuva-alasta piirtyy jo hyväksyttävän terävästi.

➡️ f/16 objektiivin aukko on himmennetty hyvin pieneksi ja koko kuva-ala piirtyy terävästi taustan kauimmaisia rakennuksia myöten.

Aukon säädöllä pystytään säätämään syväterävyyttä, toisin sanoen vaikuttamaan siihen kuinka suuri osa kuvasta on terävä. Muilla valotusasetuksilla ei kyetä vaikuttamaan tähän.

Syväterävyyden lisäksi aukon koko vaikuttaa myös valotukseen. Pienentämällä objektiivin fyysistä aukkoa, eli suurentamalla f/ -lukua, vähennät objektiivin läpi kulkevaa valoa ja siten valotusta.

Tätä videota kuvatessa jokaista aukon pienentämistä (f/ – lukua suurentamalla) ja aukon läpi kulkevan valon määrän vähyyttä kompensoitiin vastaavasti ISO-herkkyyttä korottamalla. Näin valotus kuvassa pysyi samana.

Tiesitkö muuten, että juuri aukon säätö usein puuttuu älypuhelimien kameroista 📲

Pysy mukana sillä seuraavassa Aukko & f/ – numerot pt. 2 -jaksossa perehdytään siihen kuinka se aukko fyysisesti pienenee objektiivissa.

-T-

Aukkoarvo ja f/ -luvuista pt. 2.

2. toukokuuta 2024

Tässä näet hyvin kuinka kamerassa f/ -aukkoluvun suurentaminen eli aukon himmentäminen pienentää objektiivin fyysistä aukkoa, josta valo pääsee kameran kennolle.

Tällä videolla käytimme samoja aukkoarvoja kuin Aukko ja f/ -numerot pt. 1 – jaksossa. Käy katsomassa se, niin näet miten kukin aukkoasetus vaikutti kuvaan.

➡️ f/1.4 aukolla objektiivi on suurimalla mahdollisella aukkoarvollaan eli sitä ei ole himmennetty yhtään. Objektiivi päästää lävitseen kaiken mahdollisen valon mitä kykenee.

➡️ f/4 ja näet kuinka objektiivissa olevat himmentimen lehdet ovat sulkeutuneet ja jättäneet pienemmän aukon, josta valo pääsee.

➡️ f/8 himmentimen lehdet ovat sulkeutuneet jo huomattavasti pienemmäksi ja aukosta pääsee aiempaan verrattuna entistä vähemmän valoa.

➡️ f/16 objektiivin himmennin on sulkeutunut jo miltei kokonaan ja jättänyt hyvin pienen aukon valolle kulkea.

Mitä suurempi aukkoarvo on (pieni f/-luku) sitä helpompi sillä on:

▶️ pehmentää taustaa ja luoda bokehia

▶️ kuvata hämärässä pienemmällä ISO -herkkyyksillä liiallista kohinaa välttääkseen

▶️ kuvata hämärässä suuremmalla suljinnopeudella välttääkseen käsivaralta kuvatessa tärähtäneisyyden kuvaan

Objektiiveja, jotka kykenevät suuriin aukkoihin, esimerkiksi f/1.2, f/1.4 ja f2, kutsutaan aiemmin mainituistakin syistä valovoimaisiksi objektiiveiksi. Ne ovat kalliimpia valmistaa ja siten kalliimpia ostaa. Siksi esimerkiksi etenkin aloittelijoiden kameroiden mukana tulevien nk. kittilinssien (as a kit) valovoima usein alkaa vasta arvoista f4-5.6.

Pysy mukana ja opi lisää.

Valkotasapainosta

10. toukokuuta 2024

Tällä videolla näet vuorostaan kuinka valkotasapainon eri arvot vaikuttavat kuvaan kun ympäristön valo on puolipilvinen päivänvalo.

Valkotasapainolla kerrotaan kameralle mikä kyseisessä ruudussa halutaan olla valkoista.

Valkotasapainon numeraalisissa arvoissa puhutaan kelvineistä. Kelvin kertoo valon värilämpötilan, eli kuinka viileää tai kuinka lämmintä valo on.

Mitä alhaisempi luku on, sitä lämpimämpää valo kelvineissä on.

➡️ 3200K vastaa kameroista löytyvää hehkulamppuasetusta. Lämpimässä valaistuksessa tämä asetus tuottaa neutraalimmat sävyt ja valkoinen valkoisena. Nyt ympäristön valon ollessa lähellä päivänvaloa, niin tämä asetus tuottaa liian kylmää sinistä sävyä.

➡️ 5600K vastaa kameroissa päivänvaloasetusta, sitä aurinko ikonia. Tämä asetus antaa näistä kaikista luontaisimmat sävyt ja valkoinen seinä näyttäytyy valkoisena kun nyt ympäristön valo vastaa asetusta.

➡️ 7000K vastaa kameroissa varjoasetusta ja tämä sopiikin hyvin varjoisiin ja pilvisiin valaisutilanteisiin. Päivänvalossa se tuottaa lämpimiä sävyjä kuvaan.

➡️ 10000K oli maksimi säätöarvo kamerassani ja sisällytin sen ihan esimerkin vuoksi tähän. Tämä asetus tuottaa erittäin lämpimiä sävyjä kun valona on päivänvaloa.

Voit käyttää valkotasapainoa myös luovasti. Sen sijaan, että haet kuvaan luontaisia ja puhtaita sävyjä ns. oikealla valkotasapainon asetuksella, niin voit helposti ja nopeasti säätää kuvaan viileyttä tai lämpimiä sävyjä valkotasapainon asetusta vastaavasti.

Esimerkkivideolla 7000K antoi mukavan lämmintä sävyä, joka toimisi myös vaikka “oikea” arvo onkin 5600K.

Tiesitkö, että salamalla kuvatessa joudutaan jossain tilanteissa käyttämään salamassa nk. värinkorjausgeelejä, värillisiä kalvoja peittämään salaman valaisupää. Nämä kalvot tuottavat salamasta sitten tarvittavaa värilämpöä, kun halutaan joko sulauttaa salamavalo ympäristön valoon tai luovasti erottamaan se ympäristön valosta siihen valkotasapainoarvoon johon olet päätynyt.

Salaman valo on 5500K värilämmöltään ja vastaa siis suurinpiirtein päivänvaloa useissa tilanteissa.

Pysy messissä, lisää vinkkejä valo- videokuvauksesta tulossa.

VESTIGEVISIONS

VALO- JA VIDEOKUVAUS