the game changer

Canon EOS r5

EOS R5

Tehokasta ammattitason suorituskykyä

Out with the old and in with the new!

Tiensä kamerareppuuni löysi Canonin uusi EOS R5 -järjestelmäkamera ja samalla se muodostaa kirjaimellisesti pääasiallisesti valokuvaukseni rungon. Tälläiselle vannoutuneelle Canon -kuvaajalle tuo runko on tämän hetken materialistinen unelmien täyttymys. Nyt on kamera, joka tekee tällä hetkellä kaiken ja enemmänkin kuin mitä haluan sekä tarvitsen.

EOS R5 herätti mielenkiintoni kyllä jo kun siitä ensimmäiset tiedot julkaistiin mutta päädyin silti tuolloin EOS R:ään. Sillä siirsin pääpainon kuvauksessa perinteisistä DSLR kameroista peilittömään järjestelmään – enkä ole katunut hetkeäkään.

Peilittömät järjestelmäkamerat eivät toki ole minulle mikään uusi kokemus. Aiempaa reilumpaa kokemusta peilittömistä järjestelmäkameroista on Canonin APS-C kennokoon M -sarjasta, joka on tyystin erilainen mutta niillä oli hauska kuvailla adaptoiduilla vintage -linsseillä.

Kuvasin sillä R -rungolla noin vuoden ja pidin kamerasta paljon, opin jopa pitämään siitä parjatusta Multifunction -hipaisupainikkeesta. Siinä oli paljon hyvää ja se oli puutteistaan huolimatta mielestäni ylivertainen peilillisiin järkkäreihin. Peilittömillä kuvatessa taakse jäivät ne rasittavat eri objektiivien tarkennuksen mikrosäädöt. Monesti niistä säädöistä huolimatta ne tarkennukset eivät silti osuneet kohdalleen kun kuvataan suurilla aukoilla. Myöskin tarkennuksen seuranta on ihan omissa luokissaan näissä peilittömissä kameroissa verrattuna aiempiin peilillisiin.

Tietyissä osa-alueissa se R jätti minut kylmäksi ja siksi se R5 alkoi houkuttelemaan enemmän ja enemmän. EOS R:n sarjakuvausnopeus oli aivan liian hidas nykyrungolle ja se automaattitarkennuksen seuranta ei ihan aina pysynyt mukana vaikka miten asetuksia säädin. Viime aikoina kiinnostukseni on herännyt videopuoleenkin, joten se 4K -kuvauksen 1,7x kroppi oli lopulta myös melko iso miinus vaikka en aluksi niin ajatellutkaan.

Myönnettäköön, että jossain välissä ennen Canonin R -järjestelmän julkaisua, harkitsin järjestelmän vaihtoakin ja kävin kokeilemassa Sonyn täysikennoisia runkojakin (sanottakoon vaikka tilapäisessä mielenhäiriössä). Monihan tuolloin karkasi Canoniltakin Sony -leiriin mutta minulle Sonyt eivät vain istu käteen enkä pidä yhtään niiden käyttöliittymästä, joten kaupan hyllyyn jäivät osaltani.

Mikä siinä R5:ssä sitten kiinnosti niin minua? Kaikki ominaisuudet miltei, sillä sen verran vakuuttavan paketin Canon oli saanut kokoon. Listaan alle speksejä, jotka itse koin tärkeiksi ja houkuttelevaksi:

  •  IBIS – kennon siirtoon perustuva kuvanvakautus. Ja todella hyvän kennon vakautuksen ovat tehneet! Tähän kun lisää vielä oikeanlaiset kuvanvakautuksella varustetut objektiivit pariksi niin pääsee jopa 8 aukon vakautuslukemiin.
  •  sarjakuvausnopeus, jopa 20 kuvaa sekunnissa elektronisella sulkimella ja mekaanisellakin saa hyvät 12 kuvaa sekuntiin. Näissä lukemissa pysyy mukana tuo uusi automaattitarkennuskin, joten tällä ei varmasti menetä tilanteita jos se kamerasta on kiinni
  • Canonin tämän hetken paras automaattitarkennus Dual Pixel CMOS AF II, koneoppiva iTR AF X (Intelligent Tracking and Recognition Auto Focus) tarkennus seurannalla ja silmän, kasvon sekä kehontunnistuksella (ihmiset ja eläimet). Tarkentaa juuri siihen mihin haluat eikä hukkaa tarkennusta. Ja niitä tarkennuspisteitä on se 5940 kappaletta.
  • täysin uusi suuri 45 megapikselin kenno. Runsaasti yksityiskohtia tarjoava kenno, joka kyllä vaatii kaverikseen laadukkaita ja teräviä objektiiveja. Kroppausvaraa on ja mikäli haluaa telepuolelle lisää “pituutta”, niin pystyy kuvaamaan 1.6 -kroppimoodissa, jolloin reppuni pisin putki, 70-200mm muuttuu sopivasti 112-320 milliseksi ja megapikseleitä on siltikin varsin riittävät 17,3.
  • 5,76 miljoonan pisteen elektroninen etsin 120fps ruudunpäivitys nopeudella. Nopea, skarppi ja sulava etsin. Ja tarvittaessa näet etsimestä juuri sen näkymän minkä tulet tallentamaan ja asetusten muutokset kuvaasi
  • 8K/30p, 25p, 24p DCI video – hyöty ehkäpä materiaalin kroppaukseen, jolloin tarkkuus riittää helposti vielä 4K tasolle.
  • 4K / DCI ja UHD 60p/50p 30p/25p 24p ja 120p/100p slow motion
  • 8K ja 4K timelapset
  • ISO herkkyydet nousee natiivina 51200 -arvoon. Pikaisilla testeillä ISO6400 ja jopa 12800 ovat täysin käytettäviä herkkyyksiä omasssa kuvauksessani vaikka toki pyrin kuvaamaan aina mahdollisimman alhaisella arvolla.
  • Dual card slots – tupla muistikorttipaikat. Tosin toinen kortti on erittäin nopeaa uutta CFExpress -standardia ja ne kortit ovat melko hinnoissaan vielä.
  • kestävä sääsuojattu magnesiumrunko, joka ei ole liian pieni. Itse en pidä siitä kun kamera on liian pieni eikä istu siten käteen (Sonyt).

Toki on paljon muutakin mutta nuo nyt ensimmäisinä tulivat mieleeni ja onhan tuossakin jo listaa mikä minua houkutti tuossa rungossa. Nyt vaan kamera käyttöön ja kuvailemaan mahdollisimman paljon, jotta se tulee tutuksi. Onneksi tuossa on tuotu vanhoista DSLR -järkkäreistä tuttuja ergonomisia ratkaisuja ja painikkeita, joten niin sanotusti kameraan pääsee sisään helposti. Mutta pitää silti mennä kuvaamaan ja kokeilemaan ahkerasti osaakseen käyttää kameraa sen täydellä potentiaalillaan.

Tuttuun tapaan otin tuosta rungosta tyylilleni uskollisena tummanpuhuvat tuotekuvat, jotka näettekin tuossa vieressä. Sanotaan, että valo tekee valokuvan ja niinhän se on mutta ilman varjoja ei kuvassa olisi muotoja – joten väitänkin, että varjot ovat ne jotka sen kuvan tekevät. Pidän muutoinkin tälläisestä tummanpuhuvasta, kontrastikkaasta ja kenties hiukan mystisestä kuvatyylistä ja se on olennainen osa ns. visuaalista minääni.

Niin, nämä tuotekuvat on kuvattu Canon EOS M50 -kroppirunkoisella kameralla. Suoriutuu se kroppikennokin kun tietää mitä tekee.

Sellaista tällä kertaa. Heräsikö ajatuksia, kysymyksiä tai kommentoitavaa? Ota VESTIGEVISIONS somessa (IG ja FB) seurantaan, jossa pääset vuorovaikutukseen kanssani. Somelinkit löytyvät sivun alalaidasta.
Toki voit aina lähettää minulle myös sähköpostia, siihenkin linkin löydät somepainikkeiden vierestä.

– Tuomas